Jännittämisen kokemus puheviestinnän erilliskurssilla

Purposes of the study The purpose of this study is to understand phenomenologically the experience of the communication anxiety among university students during speech communication special course. In addition, the purpose of the study is to discuss how the speech communication teachers can deal with the communication anxiety of the students. Anxiety among university students has been noted as a problem for their studies and future career. Within the branch of communication studies the communication anxiety has been conceptualized in many ways, and it's been highly noted field of study for decades. The aim of this study is to understand the communication anxiety as an experience: How is the experience formed, and how does it change during special course? In addition, this thesis views how speech communication teachers understand students experience of communication anxiety when trying to influence the experience pedagogically. Method For the purposes of this study six university students and four university teachers were interviewed. All interviewees participated a special course as a student or a teacher. In addition, 21 learning assignments written by students at the end of the special course were analyzed. The thesis pursues a phenomenological research approach. The data collected were analyzed by phenomenological method. Results and conclusions The experience of anxiety narrated by students was considered to be an experience of being an outsider. The experience lived changed during the special course. The certain communication situations that earlier had aroused anxiety, were considered not to isolate the student from the others any more. The results indicated that the teacher of the special course cannot understand the experience of anxiety lived by the student. However, via the communication of the student group and by his/her own teacher role, the teacher is able to influence the experience. Both the students and the teacher are able to build an approval of the experience of communication anxiety within the special course. The experience of communication anxiety lived in a special course is a layered phenomenon related to peer support, self-approval and pedagogical decision making.Tavoitteet Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ymmärtää fenomenologisesti yliopisto-opiskelijan jännittämisen kokemusta sekä sitä, miten puheviestinnän opettaja voi tätä kokemusta käsitellä puheviestinnän erilliskurssilla. Opiskelijoiden jännittäminen voi olla ongelmallista niin korkeakouluopinnoille kuin tulevalle työelämällekin. Viestintää kohtaan tunnettua pelkoa on viestintätieteellisesti käsitteellistetty monin tavoin, ja se on tutkimuskohteena ollut suosittu vuosikymmenien ajan. Tutkielman tarkoitus on ymmärtää jännittämistä kokemuksena: miten jännittämisen kokemus on ymmärrettävissä ja miten se muuttuu erilliskurssilla. Tutkielmassa tarkastellaan myös, miten puheviestinnän opettajat ymmärtävät opiskelijan jännittämisen kokemusta silloin, kun heidän pedagoginen tavoitteensa on muuttaa sitä. Menetelmät Tutkielmassa haastateltiin kuutta erilliskurssin käynyttä opiskelijaa sekä neljää opettajaa, jotka ovat opettaneet erilliskurssilla. Lisäksi aineistona käytettiin 21 opiskelijan kirjallista oppimistehtävää. Tutkielman tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologinen. Haastattelut tehtiin ja aineisto analysoitiin fenomenologisen otteen mukaan. Tulokset Opiskelija-aineiston perusteella jännittäminen voidaan ymmärtää ulkopuolisuuden kokemuksena. Erilliskurssin aikana kokemus muuttui, eikä sitä enää kuvattu vuorovaikutusyhteisöstä eristävänä tekijänä. Opettajahaastattelut kertoivat, ettei erilliskurssin opettaja voi ymmärtää vertaisena opiskelijan kokemusta, mutta opetusryhmän vuorovaikutuksen ja oman pedagogiroolinsa kautta he voivat edesauttaa kokemuksen muuttumista. Opettajat ja opiskelijat voivat erilliskurssin kontekstissa rakentaa hyväksyntää jännittämisen kokemukselle, vaikka he eivät jaakaan kokemuksia. Erilliskurssin näkökulmasta jännittämisen kokemus on monikerroksinen ilmiö, johon liittyy vertaistuen, itsensä hyväksymisen ja pedagogisten valintojen ulottuvuudet

Verkko-opetuksen kehittäminen viestintä- ja kieliopinnoissa: Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja käsitykset vuorovaikutuksesta

This article examines the perceptions and experiences university students have on communication in online courses at a language centre during the pandemic. Based on the results, we outline guidelines for research-based pedagogical development suitable for language centres. We focus on clarifying/assessing the effects online teaching has on the development of communication and language skills. This article is based on a student survey collected at the University of Helsinki in 2021 (n=512). In the data-driven content analysis, three key issues were found: teacher's different forms of presence, special characteristics of peer communication, and the competing needs and expectations of communication in the online teaching of communication and language studies. Students' perceptions and experiences of the desired and suitable communication during the online courses varied greatly both in the communication among the students and with the teachers. This article proposes a more systematic consideration of this variety in the teaching programmes, in curriculum design and in the development of various forms of teaching and instructional communication.  In the development of language centre teaching, interdisciplinary understanding drawn from both communication sciences and linguistics should be utilized/used. It is particularly important to identify and define digital communication competence and develop it in communication and language studies. Digitization and online teaching should not only be approached as teaching methods, but in the development of teaching. The technological environments of working life must also be consistently considered as places and goals for communication competence.Artikkelimme tarkastelee pandemia-ajan kielikeskusopetuksessa ilmeneviä ylipisto-opiskelijoiden vuorovaikutuskäsityksiä ja -kokemuksia verkko-opetuksessa. Tutkimuksemme pohjalta hahmottelemme suuntaviivoja kielikeskuksiin soveltuvalle tutkimuspohjaiselle pedagogiselle kehittämiselle, jonka keskiössä on ymmärrys verkko-opetuksesta ja viestintä- ja kieliosaamisen kehittämisestä. Artikkelimme pohjaa vuonna 2021 Helsingin yliopistossa kerättyyn opiskelijakyselyn avovastauksiin (n=512). Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä löytyi kolme keskeistä jäsennystä: 1) opettajan erilaiset läsnäolon muodot, 2) vertaisvuorovaikutuksen erityispiirteet sekä 3) vuorovaikutuksen kilpailevat funktiot viestintä- ja kieliopintojen verkkototeutuksella. Opiskelijoiden käsitykset ja kokemukset toivotusta ja itselle soveltuvasta vuorovaikutuksesta viestintä- ja kieliopintojen verkkototeutuksella vaihtelivat suuresti. Vaihtelu ilmeni sekä opiskelijoiden keskinäisessä että opettaja-opiskelijavuorovaikutuksessa. Ehdotamme artikkelissamme näiden variaatioiden systemaattista huomioimista opetustarjonnassa, opetussuunnitelmatyössä sekä erilaisten opetus- ja vuorovaikutusmuotojen kehittämisessä. Kielikeskuksen opetuksen kehittämisessä tulee hyödyntää niin viestintä- kuin kielitieteistäkin ammentavaa poikkitieteellistä ymmärrystä. Erityisen tärkeää on määritellä ja tunnistaa digitaalinen vuorovaikutusosaaminen ja kehittää sitä viestintä- ja kieliopinnoissa. Digitalisaatiota ja verkko-opetusta ei tulisi lähestyä vain opetusmenetelminä, vaan opetuksenkehittämisessä on johdonmukaisesti huomioitava työelämän teknologisoituneet ympäristöt myös vuorovaikutusosaamisen paikkoina ja tavoitteina

Learners' and teachers' voices in developing digital language learning environments : insights from a survey

publishedVersionPeer reviewe

Digipedagogy in Finnish Language Centres: An Overview of Teacher Attitudes and Practices Pre- and Post-Covid

Peer reviewe

Prologos ry gave the annual Master’s Thesis award for a study focusing on online gaming experiences of sexual minorities

Prologos ry palkitsi sukupuolivähemmistöön kuuluvien verkkopelaajien kokemuksia tarkastelevan maisterintutkielmanPrologos ry gave the annual Master’s Thesis award for a study focusing on online gaming experiences of sexual minoritiesPrologos ry palkitsi sukupuolivähemmistöön kuuluvien verkkopelaajien kokemuksia tarkastelevan maisterintutkielma

Kohtaamisia rajapinnoilla : vuorovaikutus puhumista jännittävien koulutuksessa

Ajoittainen viestintäarkuus ja esiintymisjännitys ovat tuttuja tunteita jokaiselle. Voimakkaana ja toistuvana kokemuksena viestintäarkuus voi kuitenkin heikentää yksilön elämänlaatua. Puheviestinnän kouluttajat kohtaavat mitä todennäköisimmin joskus uransa aikana viestintäarkuudesta kärsivän tai puhumista pelkäävän koulutettavan. Viestintäarkuutta voidaan lieventää puheviestinnän koulutuksella, mutta joskus koulutettava hyötyisi pikemminkin psykologisesta, terapeuttisesta tai psykiatrisesta avusta. Näissä tilanteissa puheviestinnän kouluttaja joutuu pohtimaan oman osaamisensa rajoja. Tässä puheenvuorossa kuvaamme kolmen puheviestinnän kouluttajan haastatteluiden pohjalta heidän näkemyksiään vuorovaikutuksesta puhumista jännittävän koulutettavan kanssa. Näkemyksissä korostuivat viestintäarkuuden vähentämiseen tähtäävän koulutuksen erityispiirteet. Kouluttajat kuvasivat haastatteluissa esimerkiksi sitä, mitä he voivat tehdä huomatessaan koulutettavan tarvitsevan psykologista apua puheviestinnän koulutuksen sijaan. Puheviestinnän kouluttajan osaamisen reuna-alueita koulutustilanteissa, joissa koulutettavan tarpeet ovat selkeästi psykologisia, kuvaamme psykologisen rajapinnan käsitteellä. Psykologisella rajapinnalla tapahtuva vuorovaikutus liittyi kouluttajien mukaan emootioiden kohtaamiseen ja koulutettavan ohjaamiseen toisenlaisen avun äärelle. Psykologisella rajapinnalla tapahtuva vuorovaikutus voidaan nähdä puheviestinnän kouluttajan vastuuna koulutettavasta silloin, kun kouluttaja tunnistaa tulleensa oman ammattiosaamisen raja-alueille

Edistyneen suomenoppijan digitaaliset oppimateriaalit – nykytilanne ja uusia suuntia

Kielenoppijoiden elämänpiiri muuttuu teknistymisen myötä. Omaa mobiililaitettaan mukanaan kuljettava oppija voisi ideaalitilanteessa käyttää tekniikkaa monipuolisesti niin ympäristönsä kielenkäyttötilanteiden etukäteisharjoitteluun kuin tilanteiden tarjoumien havaitsemiseen ja hyödyntämiseen. Pullonkaulana on usein kuitenkin materiaalien tai sovellusten löytäminen. Kielibuusti-hankkeessa tekemämme kartoituksen mukaan erilaisia valmiita materiaaleja ja sovelluksia on olemassa, mutta sopivan, ajantasaisen ja oppijaa hyödyttävän materiaalin paikantaminen ja valitseminen erityisesti alkeistason jo ohittaneille oppijoille on haastavaa. Tässä on edelleen suuri rooli materiaalit tuntevalla opettajalla.nonPeerReviewe